Monthly Archives

elokuu 2018

HAIKEITA HYVÄSTEJÄ JA HANKO-VISIITTI // TAPAHTUI TÄLLÄ VIIKOLLA


Tällä viikolla…


…jouduin jo hyvästelemään ensimmäisiä duunikavereita. Kaikki kiva päättyy aikanaan – niin myös tämä kesä – ja jengi palailee vähitellen opintojensa pariin. Haikein fiiliksin joudun luopumaan näin huipusta työtiimistä.

…sain nauttia kolmen päivän vapaista keskellä viikkoa. <3

…vietin aivan ihanan päivän Hangossa ystäväni kanssa. Ihailtiin maisemia vesitornista, nautiskeltiin Makaronitehtaan pastoista, haaveiltiin omasta veneestä ja naurettiin tyhmille jutuillemme aamusta iltaan. Tämän tyypin seurassa ei tule koskaan tylsää!

….tanssin juuri mainitun ystäväni kanssa keskiviikkoiltana muutaman viinilasillisen jälkeen Helsingin kaduilla Girls just want to have fun -biisin tahtiin 😀

…kieltäydyin työtarjouksesta, johon tarttuminen olisi todellakin houkutellut, mutta perusteellisen harkinnan jälkeen tajusin, että joillekin jutuille on vain pystyttävä sanomaan ei. Muuten sitä joutuu myöhemmin katumaan, kun on ottanut liikaa tavaraa lautaselleen.

…opin youtube-videon ja kiinalaissyntyisen ystäväni avulla laskemaan kymmeneen kiinaksi. 😀

…nautin viilenevistä ilmoista ja raikkaista aamuista. Syksyn tulo ei ole varmaan ikinä tuntunut yhtä hyvältä!

…aloitin iltavuoroista huolimatta päiväni aikaisin, ja ehdin nauttia hitaista aamuistani rauhassa. <3

…fiilistelin pitkästä aikaa Kygon hittejä, ihan parasta!

…suunnittelin tulevia blogijuttuja pitkälle syksyyn ja olin taas kevyen kesätauon jälkeen tosi motivoitunut näiden hommien suhteen.

…olin niin onnellinen että melkein sattui.


Tämä oli hyvä viikko.


Kuvat: Ira H

KESÄN JÄLKEEN


Ja niin saapui taas elokuu, kesä alkaa lähestyä loppuaan ja syksy kolkutella ovella. Kesän aikana blogini sekä muut somet päivittyivät naurettavan harvoin, mutta enpä usko että näillä hulluilla helteillä täällä olisi kukaan edes roikkunut juttujani lukemassa. Kesä on ollut ihan huippu, niin erilainen ja aiemmista poikkeava. Olen enemmän kuin tyytyväinen päätökseeni lähteä kesäksi Helsinkiin, vaikka töiden ja kämpän hakemiseen menikin koko alkuvuosi ja hiukset olivat vähällä pudota päästä siitä kaikesta stressaamisesta ja odottelusta. Olen saanut tehdä, nähdä ja kokea niin paljon, ja tämä kesä jää varmasti mieleeni yhtenä parhaimmista koskaan. Olen tosissani nauttinut hetkestä, enkä ole kovinkaan usein jaksanut kantaa kameraa mukana tai kuvailla edes puhelimella, muutamia spessuja hetkiä lukuunottamatta. Olen haahuillut ympäri kaupunkia, sekoillut julkisen liikenteen kanssa, alkanut pikkuhiljaa tuntea paikkoja, ja lopulta luonut ihan oikeasti kodin tänne, täysin uuteen kaupunkiin.

Olen taas saanut huomata, kuinka kaikella on lopulta oma tarkoituksensa. Haaveissani oli alunperin työllistyä kesäksi markkinoinnin ja sosiaalisen median pariin, mutta haku ei vielä tällä kertaa tuottanut toivottua tulosta, ja lopulta nappasin työn asiakaspalvelun parista. Vaikka olisinkin jo mielelläni hypännyt uusiin haasteisiin monen vuoden myyjänä toimimisen jälkeen, on tämä nykyinen työpaikkani opettanut minulle ihan suunnattoman paljon, ja olen vilpittömän kiitollinen ja onnellinen tästä mahdollisuudesta. Pääsin osaksi aivan mahtavaa työporukkaa, jota ilman en olisi mitenkään pystynyt luomaan kesän aikana näin laajaa ystäväpiiriä tänne Helsinkiin ja tutustumaan niin moneen uuteen huipputyyppiin.


Niin monta kertaa kesän aikana olen pysähtynyt hetkeen ja oikeasti keskittynyt siihen, kuinka kiitollinen ja onnellinen olenkaan juuri nyt kaikesta, mitä minulla on. Täytyisi myös muistaa useammin kiittää itseään siitä, että on uskaltanut mennä tosissaan unelmiaan kohti ja onnistunut luomaan itse itselleen sellaisen elämän, josta voi olla joka päivä ihan hiton innoissaan.

Ja mitä tuleekaan oman kotikaupungin arvostamiseen… Tiesin keväällä tänne lähtiessäni, että tulen varmasti kesän jälkeen kaipaamaan ja arvostamaan Raumaa ihan eri tavalla, mutta tällaista kuherrusvaihetta en osannut edes kuvitella. Kun hetki sitten tein viikon mittaisen visiitin kotiin, fiilistelin ihan kaikkea ja kaikkia siellä. Aamukahvia omalla pihalla, perheen kanssa grillailua, sukulaisia ja sukulaisten mökkejä kävelymatkan päässä, omaa pihasaunaa, luontoa ja rauhaa. Sitä, kuinka kotikylällä voi moikata joka toiselle vastaantulijalle ja kuinka jokainen metsäpolkukin on tuttu ja turvallinen. Niin se vaan taitaa olla, että nähdäkseen lähelle pitää lähteä kauas. Eikä välttämättä edes niin kovin kauas, välillä muutaman tunnin ajomatkakin saattaa riittää.

Kuvat: Inka P

Syksylle on luvassa niin kivoja juttuja, etten malttaisi enää millään odottaa. Ihanaa saada taas kiinni tutuista rutiineista, päästä treenailemaan omalle kotisalille, kouluun näkemään kavereita ja ystävän kanssa vakkarikahvilaan istuskelemaan syysiltojen pimetessä. Lisäksi suunnitteilla on ainakin pari kivaa reissua ja työrintamalla puhaltavat täysin uudet tuulet, joista varmasti kuulette vielä myöhemmin. Vaikka innoissani odottelenkin jo syksyä, nyt nautitaan vielä parisen viikkoa kesä-Hesasta, tehdään pikku roadtrip Hankoon ja varmaankin vielä toinen visiitti ihanaan Suomenlinnaan. Tämä vuosi on todellakin ollut tähän mennessä oikea elämäni vuosi, ja loppua kohden meininki tuntuu vain paranevan.