13 X HÄMMENNYS


Kun tilasin Zalandolta treenikassin, mutta paketista paljastuikin kukkakuvioitu juhlalaukku, jonka tietysti laitoin menemään palautuksena takaisin. Pian kuitenkin sain heiltä viestin, jossa kerrottiin, että palauttamani laukku ei ollut peräisin heiltä, ja he lupasivat ystävällisesti lähettää sen minulle takaisin tuota pikaa. 


Kun pudotin töissä mallinuken lasipohjan sylistäni lattialle, vaikka luulin pitäväni siitä erittäinkin tukevasti kiinni. Lasilevy hajosi tietysti kamalan metelin saattelemana tuhansiksi palasiksi, ja myymälässä ollut lapsi pelästyi niin paljon, että juoksi äitinsä luokse itkemään. Ei niitä elämäni hohdokkaimpia hetkiä…

Kun huomasin blogin analytiikkaa seuraillessani, että blogiani lukee enemmän miehiä kuin naisia?! Tämä tilanne on siis jatkunut jo pitkään, mikä on melko yllättävää, sillä ajattelisin blogini sisältöjen kiinnostavan lähinnä naisia. 😀


Kun äidiltäni kysyttiin, onko tuo pitkä tyttö sinun tyttäresi? Ja minähän en siis todellakaan ole mitenkään erityisen pitkä, vaan ehkä juuri ja juuri 170cm. Eikä tämä ollut suinkaan ensimmäinen kerta, kun minua jostain syystä luullaan pidemmäksi mitä todellisuudessa olen.

Kun hotellin saunatiloissa aasialainen nainen seisoskeli suihkussa ainakin vartin verran minun ja ystäväni istuessa ja odottaessa suihkun vapautumista siinä vieressä. Kun hän sitten vihdoin oli valmis, ja luulimme oman vuoromme koittaneen, ilmestyi hänen ystävänsä paikalle kuin tyhjästä ja kiilasi suoraan edestämme suihkuun. Ja kuten arvata saattaa, hän nautti suihkustaan ihan yhtä pitkään kuin edeltäjänsäkin. 😀 

Kun jouduimme kaulahuivivarkauden uhriksi. Viime keväänä Tapparan suomenmestaruuden kunniaksi jätimme äitini kanssa veljeni fanihuivin roikkumaan heidän asuntonsa ovenkahvaan odottamaan veljeni kotiinpaluuta. Hän tuli kuitenkin kotiin vasta seuraavana päivänä, ja yön aikana huivi oli mystisesti kadonnut ovesta. Jätimme alaoveen viestin, jossa pyysimme varasta ystävällisesti palauttamaan huivin, mutta se ei valitettavasti ole palannut kotiin vielä tänäkään päivänä. 


Kun sain kuulla, että katkenneen Snapchat streakin voi todellakin saada takaisin laittamalla asiasta viestiä Team Snapchatille. 😀

Kun lapsena sain tietää, ettei kaikissa perheissä ole karkkipäivää, ja että joillakin se voi olla myös esimerkiksi perjantai. Meillä oli siis koko lapsuuteni ajan lauantaisin karkkipäivä. Samoin serkuillani, joiden kanssa suuren osan lapsuudestani vietin, joten luulin sen olevan yleinen totuus.

Kun uudenvuoden juhlintojen jälkeen astuimme parhaan kaverini kanssa täpötäyteen pizzeriaan ja huomasimme olevamme täydelliset tekstiilikaksoset lähes identtisissä housuissamme ja vihreissä karvatakeissamme. Emme olisi todellakaan itse kiinnittäneet asiaan huomiota, ellei joku ulkopuolinen olisi meille siitä huomauttanut. 😀

Kun hotellin aamiaisella tarjoilija koki jostain syystä tarpeelliseksi nolata minut ja edellämainitun ystäväni täysin. Olimme jättäneet tavaramme pöytään siksi aikaa, kun haimme ruokaa, ja hän järjesti asiasta hirveän shown. Tarkoitus oli varmasti hyvä, mutta toteutus huono. Hänen siinä heilutellessaan avainkorttiani ja huutaessaan ”Tämä on vuosi 2018, ei mikään 1500-luku!” mietin vain päässäni, kuinka taidan joutua antamaan elämäni ensimmäistä kertaa huonon asiakaspalautteen.


Kun yläpuolellani asuva mummo tyhjensi aina roskansa ja pilaantuneet ruokansa minun parvekkeelleni.

Kun bussikuski tarjosi minulle lastenlippua, vaikka olen 21-vuotias ja lastenlippu on tarkoitettu 7-16-vuotiaalle. 😀 Tätä menoa tulen varmasti olemaan erittäin hyvin säilynyt keski-ikäinen!

Kun yläasteella minun oli tarkoitus pitää esitelmä, ja huomasin unohtaneeni siihen tarvitsemani paperit kotiin. Ne oli tietysti saatava nopeasti koululle, ja vanhempani eivät olleet kotona, joten ihana mummuni lähti tuomaan niitä minulle. Myöhemmin sain kuulla, että mummu oli ajanut ylinopeutta ehtiäkseen ajoissa, ja poliisit olivat pysäyttäneet hänet. Hän oli kuitenkin huikannut heille tuovansa ensin tärkeät paperit perille ja palaavansa pian takaisin sakotettavaksi. 😀 Mitä vain lastenlasten hyväksi 

helmikuu 17, 2018
maaliskuu 9, 2018

RELATED POSTS

12 Comments

  1. Vastaa

    Katja

    marraskuu 30, -0001

    Haha aaw, ihana mummu!:)<3

  2. Vastaa

    Jenni

    marraskuu 30, -0001

    Ihan mahtava postaus, voi että hymyilin ja naureskelin näille 😃 Ja voi sinun mummua, ihana <3

  3. Vastaa

    Inka P.

    marraskuu 30, -0001

    Hei mä en kestä huippu sun mummu!! 😃❤

  4. Vastaa

    Suvi Myllymäki

    marraskuu 30, -0001

    :DD Niinhän se on <3

  5. Vastaa

    Suvi Myllymäki

    marraskuu 30, -0001

    Jes kiva kuulla että tykkäsit!:) Mummu on best ❤

  6. Vastaa

    Suvi Myllymäki

    marraskuu 30, -0001

    Hah joo oli kyllä ihailtavaa uhrautumista! 😃

  7. Vastaa

    Paula

    marraskuu 30, -0001

    En voinu olla lähettämättä parhaille kavereille kuvaa tosta sun snäppijutusta XD Siis en oikeesti tienny tota! Mulla ei ollu koskaan karkkipäivää. Jostain syystä kuitenkin halusin ite sellasen, sillä karkki alkoi kyllästyttää kun sitä sai syödä joka päivä. Siks varmaan äiti ei tehny sitä karkkipäivää ja hammaslääkäriki suositteli ettei sitä kannattais pitää xD
    Tosi hyvä postaus ja ihanat kuvat :3

  8. Vastaa

    Suvi Myllymäki

    marraskuu 30, -0001

    Hhahah joo tuli tosiaan pienenä yllätyksenä itellekin!:DD

    Ja wau mikä itsekuri, ilman karkkipäivää mä olisin lapsena varmaan syönyt sitä joka päivä ja kokoajan 😃

    Kiitos paljon Paula! <3

  9. Vastaa

    Anette

    marraskuu 30, -0001

    Ihan huikee mummu!! XD<3

  10. Vastaa

    Suvi Myllymäki

    marraskuu 30, -0001

    Jep, missä olisinkaan ilman Sailaa! 😃 <3

  11. Vastaa

    Susanna

    marraskuu 30, -0001

    Haha, ihan huikea postaus! 😃

  12. Vastaa

    Suvi Myllymäki

    marraskuu 30, -0001

    Kiitos Susanna, ihana kuulla että oli mieleinen! 😊

LEAVE A COMMENT