Skumppalasien kilistelyä, täydellisiä bikinikroppia ja virheettömiä ihoja, siistejä koteja tuoreine kukkineen ja täydellisiä aamiaisia hotellin valkoisissa lakanoissa… Somessa kaikki näyttää olevan täydellistä, ja elämä yhtä juhlaa ja rantalomaa. Totuus saattaa kuitenkin olla ihan toinen, eikä kenenkään elämä ole oikeasti pelkkää kiillotettua pintaa ja onnen hetkiä. Tässä postauksessa kurkataan muutamien blogissa tai Instassa näkyneiden kuvieni taakse ja paljastetaan, mitä niiden taustalla todellisuudessa tapahtui. Kaikki ei tosiaankaan ole aina sitä, miltä somessa näyttää!
Kokeilin innoissani tehdä bataattipizzaa, ja halusin tietysti jakaa ohjeen myös täällä blogissa. Valmis pizza näytti ja tuoksui herkulliselta, kuvista tuli super kivoja ja kaikki meni hyvin – kunnes erehdyin maistamaan. Lopputulos oli täysi katastrofi: pohja oli raaka ja liisterimäinen, eikä pizza maistunut oikeastaan yhtään miltään. Kumma kyllä, tätä reseptiä ei sitten koskaan nähty blogissa…
Näissä Hangossa napatuissa kuvissa siemailen kasuaalisti kahviani, vaikka todellisuudessa muki oli tuossa vaiheessa jo tyhjä. Lisäksi erittäin sinnikäs ampiainen piinasi meitä jatkuvasti, ja sinkoiltiin hysteerisinä sitä pakoon.
Ystäväni nappasi unelmiensa opiskelupaikan, ja haluttiin ottaa hänelle perinteinen kilistelykuva sen kunniaksi. Pakattiin viinit messiin ja suunnattiin auringonlaskun aikaan rannalle. Kun kuva oli otettu ja päästiin maistamaan juhlajuomaamme, todettiin sen olevan ihan järkyttävän pahaa, ja lopulta se jäi kokonaan juomatta. No, onneksi sentään saatiin onnistunut kuva Instagramiin! 😀
Vielä toinenkin tapaus viime kesän Hanko-reissulta. Kesken näiden kuvien ottamisen, paikalle ilmaantui vanhempi mies, joka tarjoutui ottamaan musta ja ystävästäni yhteiskuvia kamerallani. Me sitten suostuttiin, ja tyyppi osoittautuikin todella intohimoiseksi kuvaajaksi ja heitteli meille innoissaan ohjeita: ”Käännä päätä vähän vasemmalle!” ”Siirrä hiukset pois kasvoilta!” ”Odottakaa hetki, otan vielä yhden täältä suunnasta!” Hämmentävää… 😀
Kun postasin tämän kuvan Instagramiini kuvatekstillä ”Niin hyvä olla taas kotona.”, kuva oli oikeasti otettu jo yli puoli vuotta sitten, ja todellisuudessa keittiössäni ei sillä hetkellä todellakaan näyttänyt tältä. Pöytä oli tiskivuoren peitossa, ja muuttolaatikot olivat vallanneet lattian.
Satuttiin kaupunkilomalle Berliiniin viime talven kovimpien pakkasten aikaan, ja näitä asukuvia ottaessa oli aivan järkyttävän kylmä. Jouduttiin juoksemaan sisälle random turistikauppaan vaihtamaan kameran objektiivia, sillä sormet eivät todellakaan toimineet hyytävässä ulkoilmassa. Lisäksi ulkona tuuli ihan älyttömästi, joten Brandenburgin portin ihastelu jäi todella lyhyeksi…
Hahah, tässä kuvassa mun pää on käytännössä ystäväni haaravälissä, sillä hän joutui seisomaan sängyllä yläpuolellani, jotta saatiin kuva tarpeeksi ylhäältä! 😀
Kuvan taustaksi asetettu keittiöpyyhettä esittävä kangas on oikeasti tyynyliina. Lisäksi seisoin tätä kuvaa ottaessani keittiöni työpöydällä ja otin toisella kädelläni tukea katosta. 😀 Työturvallisuus ennen kaikkea!
Ja kuten voitte varmaankin tässä vaiheessa jo arvata, myös tässä kuvassa näkyvä muki oli tyhjä. Olin juuri ostanut sen, ja se sopi täydellisesti rekvisiitaksi asukuviini. Kun sitten myöhemmin otin sen käyttöön, huomasin että kansi vuotaa ja kahvit valuvat päälleni, joten muki lensi samantien roskikseen. Note to self: Ei enää mukeja Primarkista.
Nämä kuvat napattiin kirjaimellisesti minuuttiaikataululla. Meillä oli todella niukasti aikaa ennen Inkan iltavuoroa, ja jouduttiin laskemaan minuutilleen, kuinka paljon aikaa jää kummankin kuville. Laitettiin hihat heilumaan, ja hyvät kuvat saatiin lopulta molemmille. Naureskellaankin aina Inkan kanssa, että ollaan todellinen tehotiimi näissä hommissa! <3
Alppiruusupuisto, varmasti yksi Helsingin suosituimmista kuvauslokaatioista alkukesäisin, löytyi täysin sattumalta. Olin juuri muuttanut Helsinkiin, ja suunnistin google mapsin avulla lähipostiin hakemaan pakettia. Yhtäkkiä tajusin olevani keskellä kukkaloistoa ja tunnistin paikan samaksi, joka oli vilahdellut lukuisissa instakuvissa. Mulla ei siis ollut aiemmin mitään hajua, missä tämä puisto sijaitsi, ja yhtäkkiä se olikin melkein mun takapihalla!
Hattuni sisällä on muropaketista leikattu pahvisuikale, jotta se pysyy paremmin ryhdissä, eikä lässähdä totaalisesti. 😀 Pitäisi varmaankin ottaa yhteyttä Niksi-Pirkkaan…
Herättiin näiden kuvien takia kuudelta aamulla, sillä meillä oli super kiireinen aikataulu koko päivälle, ja haluttiin ehtiä hyödyntämään jokainen hetki. Onneksi tehotiimi Inka ja Suvi oli jälleen vauhdissa, kuvat saatiin nopsasti purkkiin ja päästiin jatkamaan päivää!
