Browsing Category

Thoughts

MUISTUTUKSIA MAANANTAIHIN

Bongasin ihanan Liisan blogista hauskan haasteen, jossa jatketaan lauseita annetuista verbeistä ja muodostetaan ohjeita kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parantamiseksi. Päätin heti tarttua haasteeseen itsekin, ja mikä olisikaan parempi hetki muistutella vähän elämän tärkeistä jutuista ja jakaa kaivattua intoa uuteen viikkoon, kuin maanantaiaamu!


Kirjoita asiat ylös, jotta vältyt turhalta stressiltä. On helpompi ottaa kiireenkin keskellä iisisti, kun tietää kaikkien muistettavien asioiden olevan ylhäällä To do -listassa. Sieltä niitä voi ruksailla pikkuhiljaa yli, eikä tarvitse yrittää pitää koko pakkaa kasassa pelkästään oman pään sisällä. 

Mene jatkuvasti eteenpäin. Uskalla päästää irti vanhasta ja luoda tilalle uutta.

Nauti ”itsestäänselvyyksistä”. Aamulla omassa sängyssä heräämisestä, aamukahvista, läheisistä ympärillä, valtavasta etuoikeudesta asua Suomessa, puhtaasta vedestä ja syksyn pimenevistä illoista. Kiitollisuus on yksi tärkeimmistä avaimista onneen. 

Näe lähelle. Tämä menee samaan kategoriaan äskeisen kohdan kanssa. Jokapäiväisille arjen asioille ja esimerkiksi omalle asuinympäristölleen sokaistuu helposti. Vaikka tuntuisi, että ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolen, muutto toiseen kaupunkiin ei automaattisesti ratkaise ongelmiasi tai tee arjestasi juhlaa. 

Luo itsellesi elämä, josta et tarvitse lomaa. Tee arjesta mielekästä. 

Katso aina välillä taaksesi vain nähdäksesi, kuinka pitkälle olet jo tullut. Tuntuu sairaan hienolta tajuta saavuttaneensa juuri ne asiat, joista muutama vuosi sitten osasi vain haaveilla. Motivaatio myös uusien, tämänhetkisten unelmien tavoitteluun kasvaa huimasti, kun huomaa, etteivät aiemmatkaan kaukaisilta tuntuneet jutut lopulta olleetkaan ollenkaan niin mahdottomia toteuttaa.  

Syö hyvää ruokaa. Tämä saattaa kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta nykyään tulee valitettavan usein vastaan tapauksia, joissa elämäntapamuutoksen tai painonpudotuksen toivossa vedetään väkisin puuroa naamaan edes tykkäämättä siitä. Näin erehdytään luulemaan, että terveellinen ruoka olisi automaattisesti pahaa. Jos puuro ei maistu, on runsaasti muitakin vaihtoehtoja, ja myös terveellinen ruoka voi olla älyttömän hyvää. Et varmasti saa terveellisesti syömisestä itsellesi elämäntapaa, jos jokainen ateria tuntuu taistelulta.

Anna itsellesi armoa. Älä suorita jokaista arkipäivää ja osaa myös rentoutua. 

Löydä oma juttusi. Niin pukeutumisessa, opinnoissa kuin uravalinnoissakin. Tunnista omat intohimosi ja mielenkiinnonkohteesi ja mene niitä kohti välittämättä liikaa muiden mielipiteistä.

Halua vain parasta itsellesi. Älä jää roikkumaan ihmisiin, jotka eivät kohtele sinua ansaitsemallasi tavalla, ja jotka aiheuttavat sinulle enemmän stressiä ja pahaa mieltä, kuin hyvää oloa. Pätee sekä ystävyydessä että parisuhteessa.

Tee tästä viikosta mahtava! Energistä maanantaita kaikille! 

TÄÄ KESÄ


Sieltä se syksy taas tuli. Tai ainakin itse koen sen alkaneeksi nyt, kun venetsialaiset on vietetty ja huomenna on aika suunnata koulunpenkille. Kesä alkaa olla paketissa, vaikka säiden puolesta välillä tuntuikin, ettei se koskaan ehtinyt kunnolla alkaakaan. 

Tänä kesänä olen tehnyt paljon töitä niin rakkaaksi muodostuneessa duunipaikassani, treenaillut ulkona, sisustanut kotini vihdoin valmiiksi (sisustusjuttuja luvassa lähipäivinä) ja nauttinut kesäilloista terassilla perheen kanssa grillaillen. Tulen muistamaan menneen kesän myös onnistuneista juhannusfestareista, ihanasta päivästä Naantalissa parhaiden ystävieni kanssa ja siitä, kuinka ylpeä olinkaan heistä, kun molemmat pääsivät haluamiinsa kouluihin ja muuttamaan omilleen. Ennen kaikkea nämä viimeiset kuukaudet jäävät kuitenkin mieleeni kesänä, joka muutti paljon sekä elämässäni että itsessäni. Lyhyessäkin ajassa ehtii tapahtua paljon, ja vaikkei se heti ulospäin näkyisikään, on pääni sisällä pyörinyt melkoinen hullunmylly viimeisten viikkojen aikana. Olen ehtinyt tuntea kaikkea pettymyksestä ja ikävästä aina suunnattomaan helpotukseen ja onnentunteeseen sekä intoon kaikesta tulevasta. Ei ainakaan tylsäksi ole elämä viimeaikoina käynyt. 


Olen myös jälleen saanut huomata, ettei kaikki aina mene kuten oli alunperin suunnitellut, ja ettei se ole välttämättä ollenkaan huono juttu. Usein ne kaikkein yllättävimmät tilanteet, tapahtumat ja ihmiset tuovatkin lopulta mukanaan jotain paljon parempaa, ja se on tällaiselle ikuiselle suunnittelijalle ja tarkkojen aikataulujen noudattajalle välillä ihan hyvä herätys. Ja niin kliseistä kuin se onkin, kaikella on tarkoituksensa. Sillä tällä hetkellä, juuri tässä, voin sanoa olevani onnellisempi kuin pitkään aikaan.


Nyt on taas hyvä palailla blogin pariin. Aiemmin en ole rehellisesti sanoen ehtinyt uhrata kovinkaan montaa ajatusta koko asialle. Tästä alkaa taas elämä. Tai siis jatkuu. Se sama, mutta kuitenkin eri.

KAIKKI IRTI KESÄSTÄ

Kesän ehdottomasti parhaisiin paloihin kuuluvat päivät, jolloin tehdään kaverin kanssa minireissu toiseen kaupunkiin, haahuillaan päämäärättömästi ympäriinsä, käydään jossain välissä vetämässä ruokaöverit sushibuffassa, hullaannutaan sisustusliikkeiden alennusmyynneistä ja illalla suunnataan vielä rannalle, kun auringonvaloa riittää edelleen. Aika hujahtaa ohitse ihan huomaamatta, ja illalla suihkussa päivän pölyjä pois pestessä olo on väsynyt, mutta onnellinen. Viime sunnuntai oli juuri sellainen. 

Vielä pari viikkoa sitten minusta tuntui, etten ehdi tehdä tänä kesänä oikein mitään. Olen aina töissä, aika loppuu kesken ja kaikki kivat kesäaktiviteetit jäävät kokematta ja suunnitelmat toteuttamatta. Mutta eihän se niin mene. Se on ihan itsestä kiinni, miten päivänsä ja viikkonsa rakentaa. Tilanne täytyy itse ottaa haltuun ja ruveta vaan tekemään. Pyytää pari päivää vapaata, sumplia aikataulut yhteen ystävien kanssa ja pistää töpinäksi. Iltavuoronkin jälkeen voi hyvällä säällä vielä mennä ulos istuskelemaan ja vaihtamaan kaverin kanssa kuulumiset ilta-auringon lämmittäessä. Pitää oppia vastaamaan hauskoihin ehdotuksiin myöntävästi aina kun mahdollista, vaikka vähän väsyttäisikin. Valo ja lämpö pitävät kyllä energiatasoista huolen. 


Täytyy myös vihdoin hyväksyä se, ettei kesä tarkoita enää samaa kuin lapsena. Loma tuntui loputtoman pitkältä ja kaikki päivät olivat täynnä kivaa tekemistä uimarannalla hengailusta pihaleikkeihin. Aikuisiällä kesä ei ole pelkkää huoletonta yolottelua, ja velvollisuudet pitää joka tapauksessa hoitaa, vuodenajasta riippumatta. Siksi onkin tärkeää tehdä itselleen mieluista työtä ja osata myös nauttia niistä pienemmistäkin kesäjutuista. Kun elämän suurimmat palikat ovat kohdillaan, on hetkessä eläminen ja siitä nauttiminen paljon helpompaa, eikä huominen työpäivä tunnu ahdistuksena takaraivossa. Hikisen juoksulenkin jälkeen järveen pulahtaminen, aamukahvit parvekkeella, mansikat, mökkeily, rantakalliolla hengailu hyvän ystävän ja herkullisten eväiden kanssa, päiväreissut ja roadtripit, itse poimitut kukkakimput, grillailu, festarit, keikat ja muut tapahtumat. Ne tekevät kesästä kesän. Riippumatta siitä, tekeekö välissä myös vähän töitä.


Parin viikon päässä häämöttää roadtrip kahden jo lapsuudesta tutun ystäväni kanssa, ja huomiselle on sovittu treffit rantakalliolle. Lisäksi tein itselleni lupauksen treenata entistä enemmän ulkona. Vielä on kesää jäljellä. Onneksi.

10 x ONNI


 Ihana työ. Aina välillä sitä pysähtyy miettimään, miten siistiä onkaan, kun on jo tämän ikäisenä löytänyt työn, josta nauttii niin paljon. Töihin on aina kiva mennä, haasteita ja tekemistä riittää, eikä kelloa tarvitse todellakaan vilkuilla työvuoron päättymisen toivossa.

  Sen lisäksi että itse sain opiskelupaikan, pääsevät myös kaksi parasta ystävääni aloittamaan korkeakouluopintonsa syksyllä ja muuttamaan omilleen. Olen niin ylpeä ja onnellinen heidän puolestaan!

 Viikonlopun mittaisen roadtripin suunnittelu

❤ Lokakuulle varatut liput Pikku G:n keikalle 

❤ Grilliruoka terassilla

Ulkona treenaaminen. Lenkkeily, kuntopiiri nurmikolla ja hikisenä viileään järviveteen pulahtaminen. Parasta!

❤  Luonnonkukista itse poimitut kimput

❤ Onnistuneet kuvat ja Lightroom, joka oli kyllä paras ostos vähään aikaan. On myös ihanaa, kun kuvaustreffit voi sopia vaikka vasta myöhäiseen iltaan, koska valoa riittää tähän aikaan vuodesta ihan loputtomiin.

❤ Mansikat

❤ Uudet hankinnat kotiin ja rakas asuntoni, jossa olen viihtynyt paremmin kuin hyvin jo yli neljä vuotta. 

21 OPITTUA ASIAA 21 VUODESSA

Tänään on syntymäpäiväni. Täytän 21 vuotta, ja ainakin tähän mennessä on tuntunut, että elämä muuttuu vuosi vuodelta vain paremmaksi. Sitä oppii jatkuvasti tuntemaan itsensä paremmin, saa enemmän vapautta valita ja pääsee tekemään elämästään juuri omannäköistä. Itsetuntokin kehittyy ihan kuin itsestään iän myötä, eikä enää jaksa välittää pikkujutuista, joista esimerkiksi yläasteikäisenä stressasi. Listasinkin tähän 21 tärkeää ja vähemmän tärkeää asiaa, joita olen pienen elämäni aikana tähän päivään mennessä oppinut.


IMG_2257-2

1. Kadehtiminen ei kannata. Tämän asian oivaltaminen vaikuttaa aivan älyttömästi omaan hyvinvointiisi. Toisen menestys ei ole sinun onnestasi pois, ja siitä pitäisi ennemminkin inspiroitua kadehtimisen sijaan. Sitäpaitsi, et voi koskaan tietää toisen elämästä kaikkea. Vaikka jollakin toisella olisi jotain, mitä itselläsi ei, saattaa myös sinulla olla jotain, mitä juuri tämä toinen sinussa ihailee. 

2. Ota rennommin. Yläasteella ja vielä lukion alussa olin aivan järkyttävä koulustressaaja, ja vaadin itseltäni aivan liikaa. Myöhemmin olen oppinut suhtautumaan kaikkeen vähän rennommin ja laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen.

3. Arvosta ihmisiä ympärilläsi, äläkä ota mitään itsestäänselvyytenä.

4. Leikkaa ne hiukset.

5. Kun unelmansa uskaltaa sanoa ääneen, niillä on paljon suurempi todennäköisyys toteutua. Kerro hulluimmatkin haaveesi ja tavoitteesi muille, sillä ikinä ei tiedä, milloin juuri oikeat korvat ovatkin kuulemassa, ja saatat saada apua unelmiesi tavoittelussa.

6. Herää aikaisin, ja käytä ne aamun ensimmäiset hetket johonkin järkevään, sillä silloin olet tehokkaimmillasi.

7. Juokseminen auttaa aina. Kun huonon fiiliksen sattuessa lähtee lenkille ja iskee lempparimusat korville, on kuin uusi ihminen palatessaan. 

8. Älä välitä muiden mielipiteistä. Tee rohkeasti omaa juttuasi ja uskalla toteuttaa itseäsi. Sitä tulee helposti miettineeksi, että mitäköhän tuo ja tuokin minusta ajattelee, mutta totuus on, että loppujenlopuksi juuri kukaan ei oikeastaan ajattele sinusta yhtään mitään 😀 Tässä asiassa olen parin viimeisen vuoden aikana ottanut kunnon harppauksen eteenpäin.

9. Jos haluat jotain, mitä sinulla ei ole ennen ollut, sinun pitää olla valmis tekemään jotain, mitä et ole ennen tehnyt. Se ei aina ole helppoa, mutta varmasti sen arvoista.

10. Ruoho ei todellakaan ole aina vihreämpää aidan toisella puolen.

IMG_2255-2

11. Koti-ilta, oma rauha ja rentoutuminen voittavat baarissa reuhaamisen 6-0. 

12. Kuuntele itseäsi, ja ihan oikeasti vain itseäsi, kun teet valintoja elämässäsi. Älä elä muiden odotusten mukaan, sillä sinä olet ainoa ihminen, joka joutuu olemaan läsnä elämässäsi sen jokaisena päivänä. Uskalla muuttaa mieltäsi ja olla rohkea niitä suurempiakin päätöksiä tehdessäsi. 

13. Asioilla on tapana järjestyä. Pienestä asiasta saa muodostettua omassa päässään ison murheen, ja myöhemmin lähinnä naurattaa, kuinka turhasta sitä tuli taas panikoitua. Yksi hyvä apukeino tähän on miettiä, vaikuttaako kyseinen asia yhtään mihinkään enää vuoden, kuukauden tai edes viikon päästä. 

14. Älä edes yritä ruskettua. Et kuitenkaan rusketu, ja mitä todennäköisimmin palat. Käytä ihan suosiolla sitä itseruskettavaa.

15. ”Everyone you meet is fighting a battle you know nothing about. Be kind. Always.” Ihmisestä ei todellakaan aina näy ulospäin, mitä hänellä on tällä hetkellä elämässään menossa. Sosiaalisessa mediassa tämä tuntuu korostuvan entisestään, eikä ymmärretä, että somessa jaetut jutut ovat vain pieniä, tietoisesti valittuja paloja ihmisen elämästä.  

16. Kirjoita kaikki ylös. Lääkäriaikojen päivämäärät ja kellonajat, postausideat, osoitteet ja reissulle pakattavat tavarat. Älä edes kuvittele, että muistaisit jotain omin avuin.  

17. Kaikesta selviää googlettamalla. Ihan kaikesta.

18. Elämästä pitää pystyä nauttimaan sen jokaisena päivänä, ei pelkästään lomalla tai viikonloppuna. Kun onnistuu tekemään omasta arjestaan mieluista, säästyy kaiken maailman sunnuntai- ja maanantaimasiksilta. Arki ei ole synonyymi tylsälle tai ankealle.

19. Kaikki ne pelon, surun ja ahdistuksen tunteet mahdollistavat myös niiden kaikkein ihanimpien tunteiden tuntemisen. Elämä on täynnä ääripäitä. Tasapaksuus olisi tylsää.

20. Kun tuntuu, ettei tästä tule nyt yhtään mitään, pidä suosiolla tauko, äläkä yritä väkisin. Palaat asiaan ihan uudella tarmolla seuraavana aamuna. Pätee lähes kaikkeen. 

21. Äiti on aina lopulta oikeassa. Ainakin melkein.


IMG_2093-2

Paljon on siis opittu, mutta paljon on vielä oppimatta. Jätän edelleen asiat lähes poikkeuksetta viime tippaan, yritän löytää tasapainoa herkuttelun ja terveellisen ruuan välille ja koitan päästä eroon äkkipikaisuudestani. Olen myös edelleen täysi tunari keittiössä…
Tultiin viettämään synttäriviikonloppua tänne Helsingin Sokos Hotel Presidenttiin, ja runsaan aamiaisen jälkeen voidaankin nyt suunnata vatsat täynnä kohti uutta, aurinkoista päivää! Leppoisaa sunnuntaita ihmiset 

Seuraa myös:
Instagram @suvisailamaria
Snapchat @suvisailamaria

STUDY TALK: SYKSYLLÄ TAKAISIN KOULUNPENKILLE

Viime viikolla kerroin täällä, etteivät ranskan opinnot olleetkaan minua varten, ja päädyin jättämään kouluni kesken. Ensi syksynä puhaltavat uudet tuulet, ja niiden suunnasta puhutaan nyt.

IMG_5148

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KÄYTÄNNÖNLÄHEISYYTTÄ

Kun ranskan opinnot jäivät, mielessä vilisi opiskeluvaihtoehtoja laidasta laitaan. Ehdin jo hetken aikaa suunnitella tähtääväni luokanopettajan opintoihin, sillä tykkäsin kasvatustieteen perusopinnoista, ja opettajan uraa olin miettinyt vuosien varrella useampaankin otteeseen. En kuitenkaan ollut tarpeeksi varma haluamastani hakeakseni sinne. Halusin koulutuksen, joka avaa mahdollisimman paljon ovia, ja jolla voi tehdä melkeinpä mitä vaan. 

Aloin pikkuhiljaa kiinnostua enemmän myynnistä ja markkinoinnista, mutta kansainvälisyys ja kielten opinnot houkuttelivat edelleen. Aloin kaivata koulutukselta käytännönläheisyyttä, ja halusin myös ehtiä tekemään töitä opiskelun ohella. Päätin hakea ammattikorkeakouluun International Business -linjalle, josta valmistuu kansainvälisen kaupan tradenomiksi.

IMG_5143


VAASASTA HELSINKIIN JA KAIKKEA SILTÄ VÄLILTÄ

Sopiva opiskelukaupunki oli pitkään hukassa, ja ehdin varmasti saada muutaman harmaan hiuksen asiaa vatvoessani. Pyörittelin (kirjaimellisesti, sillä suurimman epätoivon iskiessä aiheesta jopa pyöritettiin pulloa..:D) mielessäni vähän kaikkea aina Vaasasta HelsinkiinLoppujenlopuksi päädyin kuitenkin hieman yllättäväänkin ratkaisuun, eli palaamaan kotikaupunkiini Raumalle. Olin totaalisen kyllästynyt kolmen eri kaupungin välillä ravaamiseen ja siihen, etten koskaan ehtinyt edes purkaa matkalaukkua ennen kuin piti taas lähteä. Työpaikan saaminen täältä vahvisti asian lopullisesti, ja tämä on tuntunut ainakin tähän mennessä juuri oikealta ratkaisulta. Tampere on kuitenkin edelleen minulle rakas ja tärkeä paikka, ja siellä tulee vietettyä paljon aikaa. 

OPISKELUPAIKKA VASTAANOTETTAVISSA

Hakuaika englanninkielisiin koulutuksiin oli jo tammikuussa, ja myös pääsykoe tehtiin muita koulutuksia aiemmin. Kokeeseen kuului kirjallinen osio, joka sisälsi englannin luetunymmärtämistä, matematiikkaa sekä päättelytehtäviä, ja videohaastattelu, jossa testattiin vielä kielitaitoa ja kysyttiin erilaisia opiskelumotivaatiota mittaavia kysymyksiä. Kokeesta jäi melko hyvät ja luottavaiset fiilikset, ja pari viikkoa sitten sain tiedon vastaanotettavissa olevasta opiskelupaikasta.

IMG_5173-2

OIKEAAN SUUNTAAN

Olen niin innoissani tulevista kuvioista, ja pitkästä aikaa tuntuu, että palaset loksahtelevat kohdilleen, ja olen menossa juuri oikeaan suuntaan. Tutkinto yhdistää omat mielenkiinnonkohteeni ja antaa paljon mahdollisuuksia. Pääsen kehittämään englantiani ja opiskelemaan myös muita vieraita kieliä vähän rennommalla otteella. Harjoittelujaksojen kautta saan mahdollisuuden laittaa jalan oven väliin paikkoihin, joihin en muuten välttämättä vielä pääsisi työskentelemään. Pääsen lähtemään vaihtoon, ja aina on myös mahdollisuus jatkaa opintoja tämän tutkinnon suorittamisen jälkeen. 

Odotan jo syksyä ja koulun alkua, mutta sitä ennen kuitenkin nautitaan kesästä, lämmöstä ja täydestä stressittömyydestä!
Seuraa myös:
Instagram @suvisailamaria
Snapchat @suvisailamaria

STUDY TALK: MIKSI KESKEYTIN OPINTONI?

Tämä postaus on roikkunut luonnoksissa jo pienen ikuisuuden, olen kai odotellut sopivaa tilaisuutta sen julkaisemiselle. Nyt uskon, että sellainen on vihdoin koittanut. Luvassa siis juttua omasta opiskeluhistoriastani ja siitä, kuinka jätin unelmieni koulun kesken.


PITKÄAIKAINEN UNELMA KÄY TOTEEN

Olen aina tykännyt kielistä ja pärjännyt niissä hyvin. Ylioppilaskirjoituksissa kirjoitin neljä vierasta kieltä, ja jo lukion ensimmäisellä luokalla tiesin haluavani jatkaa kielten opintojen parissa valmistuttuani. Puntaroin eri vaihtoehtoja, mutta loppujenlopuksi päätös oli helppo: halusin lähteä lukemaan ranskaa. Lukion jälkeen pidin välivuoden, ja seuraavan kevään koittaessa aloin valmistautua pääsykokeisiin. Tein ihan tajuttomasti duunia päästäkseni sisään, ja opin parissa kuukaudessa varmaan enemmän, kuin aiempien opintojeni aikana yhteensä. Kertasin kielioppia, pänttäsin sanoja, katsoin ranskankielisiä elokuvia ja koitin epätoivoisesti saada selkoa Ranskan poliittista historiaa käsittelevästä pääsykoemateriaalista.

Koe oli haastava, ja väänsin sitä hiki hatussa viimeiseen asti. Koesalista ulos käveltyäni olin täysin varma epäonnistumisestani ja siitä, että unelmieni koulupaikka jäisi tällä kertaa saamatta. Kun sitten heinäkuun ensimmäisenä päivänä kirjauduin Opintopolkuun ja näin edessäni HYVÄKSYTTY -tekstin, olin täysin puulla päähän lyöty. Tärisevin käsin ja itkua tihrustaen soitin äidille. Minut oli hyväksytty ykköshakutoiveeseeni, juuri siihen kaupunkiin, johon halusin. Tampere kutsui, ja olin itsestäni ylpeämpi kun koskaan.


TODELLISUUS ISKEE VASTEN KASVOJA

Syksyllä alkoivat opinnot. Ensimmäiset viikot kuluivat totutellessa uusiin rutiineihin ja ihmisiin. Melko nopeasti kuitenkin huomasin, ettei kovinkaan moni asia vastannut ollenkaan odotuksiani, ja tunsin olevani täysin väärässä paikassa. Yhtäkkiä aina ennen niin itsevarmasti vieraita kieliä puhunut tyttö pelkäsikin kuollakseen avata suutaan, ja jännitti pienintäkin virhettä, koska ilmapiiri oli kaikkea muuta kuin kannustava. Kouluun lähteminen tuntui päivä päivältä nihkeämmältä, vaatimukset olivat liian korkeat omaan tasooni nähden ja opiskelumotivaatio oli nollissa. Eniten mieltäni vaivasi se, ettei opiskelemani ala enää vienyt minua kohti tulevaisuuden haaveitani. Asiat, joita todella halusin urallani ja elämälläni tehdä, eivät liittyneet tekstien kääntämiseen ja sanaluokkien pänttäämiseen. Unelmani olivat muuttuneet.

Oli todella vaikeaa myöntää itselleen, saati sitten muille, ettei tämä ollutkaan sitä, mitä halusin. Unelmani oli aina ollut lukea kieliä, enkä ollut vuosiin oikeastaan edes miettinyt mitään muuta. Jossain vaiheessa sitten uskalsin kertoa fiiliksistäni muutamalle kaverille, mutta he yrittivät lähinnä vain uskotella, että kyllä se siitä. Että kaikki olisi vain alkukankeutta ja kyllä siihen tottuisi. Totuus kuitenkin on, ettei kenenkään pitäisi tottua siihen, että joka aamu inhottaa herätä, ja normaali arki ahdistaa.

Eräänä iltana keskustelu yhden ihanan ystäväni kanssa kuitenkin käänsi kelkan. Hän sai minut tajuamaan, ettei minun ole pakko. Ei ole pakko käydä ensimmäisenä vuonna kursseja, joihin kykyni eivät todellakaan vielä riittäneet. Ei ole pakko sinnitellä alalla, jonka parissa tuskin tulisin tekemään päivääkään töitä. Voisin jäädä pois muutamilta kursseilta, ja ottaa vähän rennommin. Valita tilalle asioita, joita oikeasti haluan opiskella. Mennä oman fiiliksen mukaan ja miettiä, mitä haluaisin milloinkin tehdä. Sinä iltana taakka putosi harteiltani.

Syksyn mittaan jättäydyin pikkuhiljaa pois ranskankursseilta, luin kasvatustieteen perusopintoja ja suoritin juttuja lähinnä kotoa käsin. Samalla pyörittelin jatkuvasti mielessäni taas kevään puolella häämöttävää yhteishakua, ja pikkuhiljaa alkoivat jo uudet suunnitelmat muodostua. Ne suunnitelmat eivät liittyneet ranskanopiskeluun, ja tammikuussa täytin paperit, joissa luovuin opinto-oikeudestani Tampereen yliopistossa.


LUOVUTINKO LIIAN HELPOLLA?

Välillä tietysti tuli mietittyä, annanko periksi liian helpolla. Ajatus kuitenkin katosi aina nopeasti, kun muistin olevani juuri se tyyppi, joka tekee kaikkensa todellisten unelmiensa eteen, eikä todellakaan luovuta, jos jotain haluaa. Tämä ei vaan enää ollut asia, jota olisin halunnut tarpeeksi.

Vaikka varsinkin näin jälkikäteen ajateltuna opintojen keskeyttäminen oli ainut oikea päätös, en ole katunut hetkeäkään, että hain lukemaan ranskaa. Tulen aina olemaan ylpeä siitä, että kovan työn seurauksena pääsin sisään. Ajattelen nykyään usein, että jos pystyin siihen, pystyn ihan mihin vaan. Sitäpaitsi, jos en olisi tuona keväänä tullut valituksi, ja seuraavana vuonna hakenutkin jonnekin muualle, olisi asia voinut jäädä vaivaamaan. Ehkä vielä vuosia myöhemminkin miettisin, millaistakohan koulussa olisi ollut, ja kuinka hyvin nyt puhuisin. Ranskanopiskelu ei ehkä kertonut minulle, mitä haluan elämässäni tehdä, mutta ainakin se kertoi sen, mitä en halua. 

Mitä sitten taas haluan? Sen tiedän nyt, ja siitä lisää täällä: STUDY TALK / Syksyllä takaisin koulunpenkille

VIIME VIIKOLLA


Huomenta maanantai ja uusi viikko! Heräsin hetki sitten ja istahdin tähän työpöydän ääreen kahvikupin kanssa. Mulle osui tähän maanantaihin vapaapäivä, ja tarkoituksena olisi laittaa viikko käyntiin vetäisemällä kunnon pakaratreeni salilla ja treffata Saaraa pitkästä aikaa sushin merkeissä, kiva päivä siis tulossa. Palataan kuitenkin vielä hetkeksi viime viikon tunnelmiin. 


Viime viikolla…


Alkoi toukokuu!! Ja melkoisen mahtavasti alkoikin, sillä aurinko paistoi viikon jokaisena päivänä ja lämpöasteet kohosivat kohoamistaan. Vihdoin alkaa tuntua siltä, että kesä saattaa sittenkin tulla tänäkin vuonna!

Vietin ihan superkivat pari päivää Tampereella. Näin kahta ihanaa ystävääni pitkästä aikaa, löysin uuden lempparilounaspaikan, jossa tulikin syötyä heti kahtena päivänä peräkkäin, ja nautin täysin rinnoin auringosta. 

Kotiutin Ikeasta uuden perheenjäsenen, kaktuksen, jonka nimesin Jyrkiksi. Kuvan Jyrkistä voit nähdä instagramissani @suvisailamaria 😀

Löysin aivan ihanan mekon kuun lopussa häämöttäviin häihin.

Tajusin passini menneen vanhaksi kaksi kuukautta sitten ja kiiruhdin passikuvaan.
Hammastani särki koko viikon, mutten vaan saanut aikaiseksi (lue: uskaltanut) varata aikaa hammaslääkäriltä. Ehkä tänään vihdoin teen sen. Tai huomenna… 

Sain Netflixistä Thirteen reasons why -sarjan vihdoin päätökseen. Ahdistavin sarja ikinä!!

Suuntasin Tampereen seudulle vielä toisenkin kerran, kun juhlittiin ihanan pikkuserkkuni ripille pääsyä. 


Ja mikä parasta, mielialat kohosivat taas normaalille tasolleen vähän rankemman kauden jälkeen, ja sen myötä blogiin palaaminenkin tuntui jälleen hyvältä ja luontevalta. Nyt fiilis on parempi kuin hyvä, ja energiaa riittäisi vaikka muille jakaa. Kohti valoa, lämpöä ja kesää!


Kuvat: Anette

Mä heitän nyt reenikamppeet niskaan ja toivotan rutkasti aurinkoa teidän kaikkien päivään! Kiitos, kun olette ja luette 


Seuraa myös:
Instagram @suvisailamaria
Snapchat @suvisailamaria

HOW TO GET BACK ON TRACK?


Tammikuu on varmastikin suosituin kuukausi aloittaa treenaaminen ja panostaa terveellisempään ruokavalioon. Itsekin kerroin tässä postauksessa suunnitelmistani tehdä pieni ryhtiliike. Vaikka liikunta tekee älyttömän hyvää niin kropalle kuin mielelle, treenaamaan lähteminen tuntuu ajoittain todella nihkeältä. Kuinka sitten saada itseään niskasta kiinni ja raahautua salille tai lenkkipolulle, kun motivaatio on ollut pitkään kadoksissa? 

Löydä oma lajisi
Parempaa oloa ja timmimpää kroppaa tavoitellessa suunnataan yleensä heti ensimmäisenä salille, mikä ei aina ole välttämättä se paras vaihtoehto. Varsinkin, jos aiempaa treenitaustaa tai selkeää saliohjelmaa ei löydy, päätyy helposti vain haahuilemaan laitteesta toiseen ja vilkuilemaan hätääntyneenä ympärilleen. Kunnon treeniflowhun on vaikea päästä, ja motivaatio kuolee nopeasti. Itselleen sopivinta liikuntamuotoa etsiessä kannattaa käyttää mielikuvitusta ja rohkeasti kokeilla vähän kaikkea. Omiin lemppareihini salitreenin lisäksi kuuluvat juokseminen sekä lentopallo ja sulkapallo. Myös ryhmäliikuntatunnit ovat erittäin hyvä vaihtoehto erityisesti silloin, kun ei oikein tiedä, miten treenata. Ohjatussa jumpassa voi keskittyä olennaiseen ja jammailla musiikin tahdissa, eikä omaa suunnittelua tarvita. Itse en ole koskaan ollut kotitreenaajatyyppi, mutta monien kohdalla kynnys ruveta liikkumaan on matalampi omassa olohuoneessa,  joten sitäkin kannattaa ehdottomasti kokeilla.
Monipuolisuus ja vaihtelu
Äskeiseen lisäten, treenaamisen ei tarvitse olla aina niitä samoja puuduttavia rutiineja. Liikuntamuotoja voi vaihdella fiiliksen ja vuodenajan mukaan. Syksyisin ja keväisin lenkkipolut houkuttelevat, kun taas talvella on kiva paeta pimeyttä ja kylmyyttä kuntosalin suojiin. Kesähelteillä pyöräretket ja kunnon hikijumppa nurmikolla ennen viileään järviveteen pulahtamista ovat paikallaan.
Yksin vai yhdessä?
Treenikaveri toimii usein hyvänä motivaattorina. Kun on sovittu yhteisestä lenkistä torstaina kello kuusi, ei ole niin helppoa vain jäädä kotiin. Rakastan palloilulajien tuomaa yhteisöllisyyttä, mutta lenkille lähden mieluiten yksin musat korvilla. Jokainen liikkuja on erilainen, ja tähänkin ratkaisu löytyy vain kokeilemalla.

Ole armollinen itsellesi
Liikunnan ja terveellisen ruokavalion lisäksi tärkeä tekijä hyvinvoinnin kannalta on myös riittävä lepo, ja joskus on ihan okei treffata karkkipussin kanssa lenkkitossujen sijaan. Treenin ei aina myöskään tarvitse olla hirveää rääkkiä. Välillä esimerkiksi reipas kävely luonnossa tekee ihan yhtä hyvää, ellei parempaakin, kuin itsensä vetäminen ihan tappiin. Liikunnasta ei saisi muodostua taakka. 


Inspiroidu
Instagram ja blogit ovat täynnä inspiroivia liikkujia. Valitse juuri ne itseäsi eniten kiinnostavat tyypit ja seuraa heitä. Youtubesta löytyy loputtomasti motivoivia videoita, joista saa ideoita ja inspistä omaankin treenaamiseen. 

Oikea asenne
Usein sitä unohtaa, mikä etuoikeus onkaan yleensäkin pystyä liikkumaan. Kun sohvan nurkkaan lösähtäminen loppupäiväksi houkuttelisi treeniä enemmän, niin ajattele, että sinun ei täydy, vaan saat liikkua. Myös treenin jälkeiseen hyvään oloon keskittyminen kannattaa. Yksi motivaation syöjistä saattaa olla myös se, että haukkaa kerralla liian ison palan ja vaatii itseltään liikoja. Salitreenin ei tarvitse kestää kahta tuntia eikä juoksulenkin venyä kymmeneen kilometriin. Kun ajattelee, että juoksee vain pienen lenkin tai vetää nopean jalkatreenin, on kynnys aloittaa paljon pienempi, ja tekemisen makuun päästessä saattaakin innostua tekemään enemmän!

Tavoite
Konkreettiset tavoitteet ja tulosten seuraaminen tuovat ihan älyttömästi lisämotivaatiota liikkumiseen. Oli se oma mittarisi sitten vaaka, peili, mittanauha, treenikertojen määrä tai tangossa keikkuvat painot, tuloksia kannattaa ihan oikeasti välillä seurata. Aseta itsellesi sopiva tavoite ja pidä se mielessä, kun laiskuus meinaa iskeä. Ole kuitenkin realistinen. Kaikkein paras tavoite on saada liikunnasta elämäntapa, joka kestää vuosien läpi. Muutaman viikon mittainen itsensä kiduttaminen on kaukana liikunnan ilosta, eikä varmastikaan tuo pysyvää intoa liikkumiseen. Itsellänikin on totisesti parantamisen varaa tässä asiassa. 


Lisäboostia treenivaatteilla 
Sopivilla varusteilla on melkoisen suuri vaikutus treenifiilikseen, ja niin pinnalliselta kuin se kuulostaakin, myös treenivaatteiden ulkonäkö (ainakin omalla kohdallani) merkitsee. Jos joutuu kokoajan nostelemaan housuja, urheilurintsikat kiristävät ja kengät hiertävät kantapäästä, ei meininki varmaankaan ole ihan parhaasta päästä. Parhaimmillaan täydellisesti istuvat ja hyvännäköiset treenikuteet tuovat itsevarmuutta ja saavat treeninkin kulkemaan paremmin!

Just do it.
Useimmiten liikunta jää liian vähälle puhtaasta laiskuudesta. Kun alkaa miettiä, jaksaisiko sitä sittenkään lähteä tänään, tulee helposti jäätyä sohvalle. Yksinkertaisin vinkki onkin vain heittää musiikit soimaan ja treenivaatteet niskaan, niin on jo askeleen lähempänä itse treeniä. Esimerkiksi aamutreenaamista ajatellen vaatteet kannattaa laittaa jo illalla valmiiksi sängyn viereen odottamaan, jotta aamulla ei edes ehdi miettiä, jatkaisiko vielä unia vai lähtisikö vaan reippaasti ulos ovesta. Yleensä juuri se lähteminen ja aloittaminen on kaikkein vaikeinta.


Näillä vinkeillä toivotan tsemppiä treeneihin ja liikunnallista vuotta 2017! Jakakaa tekin omat motivaationlähteenne ja kertokaa, oletteko samoilla linjoilla kanssani 🙂

OPISKELUPAIKKA JA KESÄKUNTO


Vuoden vaihtuessa on jännittävää suunnitella tulevaa ja asettaa itselleen tavoitteita. Helposti sitä tulee kuitenkin toivottua ja luvattua liikaa, ja toteutus saattaakin jäädä vain haaveen tasolle. Olen sitä mieltä, että jokaisen tulisi uskaltaa unelmoida suurista ja uskoa itseensä, mutta olla silti realistinen. Jos lupaa heti kerralla jättää kaikki herkut pois, lopettaa tupakoinnin, säästää rahaa, juoda kolme litraa vettä päivässä, juosta maratonin, olla kekseliäämpi keittiössä ja lukea uuden selfhelp-oppaan joka viikko, muodostuu koko hommasta vain taakka. Olen itsekin aiemmin sortunut tähän kaikkien mieleen juolahtaneiden asioiden listailuun. Loppujenlopuksi asiat ovat unohtuneet kokonaan ja todellakin jääneet toteutumatta, sillä ne eivät ole olleet minulle tarpeeksi merkityksellisiä. Asiaa pitää haluta tarpeeksi ja olla riittävän motivoitunut. Muuten homma jää kesken heti, kun tulee vastaan esteitä tai alkaa tuntua vähän nihkeältä. 

Loputtoman pitkien listojen sijaan kannattaa valita muutama tavoite, joihin todella haluaa päästä. Ne voi sitten jakaa pienempiin osiin saavuttaakseen haaveet pikkuhiljaa. Voit määritellä omat tavoitteet esimerkiksi jokaiselle kuukaudelle tai viikolle. Nyt haluankin listata kolme minulle oikeasti tärkeää tavoitetta, jotka haluan tämän vuoden aikana saavuttaa, ja joiden eteen olen valmis tekemään paljon töitä. 

1. Opiskelupaikka
Pääsin viime syksynä aloittamaan opinnot unelmieni koulussa, joka ei sitten loppujen lopuksi ollut omaa unelmaani nähnytkään. Tänä keväänä on siis uudelleen edessä yhteishaku, mistä olen oikeastaan vain innoissani! Kiinnostaisiko teitä lukea pääsykoevinkkejä postauksen muodossa?

2. Sosiaalinen media 

Haluan kehittää blogiani, luoda laadukasta sisältöä ja pitää postaustahdin säännöllisenä. Aion myös panostaa instagramiin (@suvisailamaria) aiempaa enemmän sekä olla aktiivisempi snapchatissa. (@suvisailamaria)

3. Treeni ja ruoka

Todellinen klisee, joka kuuluu varmaankin joka toisen vastaantulijan uudenvuodenlupauksiin. Siitä huolimatta uskon kyllä onnistuvani, kun vaan päätän niin ja haluan sitä tarpeeksi. Tänä vuonna aion siis vähentää herkuttelua ja panostaa säännölliseen ja monipuoliseen liikuntaan. Kaipaisin lisää tehoja salitreeniin ja uusien lajien kokeilu olisi myös paikallaan. Ensi viikolla olisi sopivasti luvassa postausta kadoksissa olleen liikuntamotivaation löytämisestä. 


Mitä sinä haluat saavuttaa tänä vuonna? Kommenttiboksi on auki!