TÄTÄ ET TIENNYT MINUSTA PART 2

Tämä heinäkuussa julkaisemani listaus asioista, joita ette vielä tienneet minusta, nousi koko vuoden luetuimmaksi tekstiksti blogissani. Päättelin siis, että jatko-osalle saattaisi olla kysyntää, joten nyt laitetaan seuraavat paljastukset jakoon!

Mulle on melko yleistä, että tajuan kesken unen näkeväni unta, mutta en kuitenkaan herää siihen. Pystyn siis tekemään unessani mitä haluan ja annan esimerkiksi perässäni juoksevan sarjamurhaajan ottaa mut kiinni, koska tiedän herääväni heti sen seurauksena. Tutkin asiaa ja huomasin, että tälle on jopa oma nimitys (selkouni), ja tämä on itseasiassa yllättävänkin yleistä. Onko joku teistä kokenut saman?

Leipäjuusto on suuri heikkouteni. Lähes aina sitä ostaessani syön koko jättimäisen palan kokonaan yksinäni. Ilman mitään lisukkeita ja yhdeltä istumalta. Nam.

Kannan suurinpiirtein koko omaisuuttani aina laukussani, enkä juuri koskaan poistu kotoa pelkän pienen käsilaukun kanssa. Saankin usein kuulla muutamalta ystävältäni näistä ”säkeistä”, joita kannan aina mukana 😀

Onnistun myös ajan mittaan keräilemään laukkuni pohjalle mitä ihmeellisimpiä tavaroita. Viimeksi koululaukkua tyhjentäessäni pohjalta paljastui muun muassa kolme paria sukkia, shampoo ja hoitoaine. #varaudukaikkeen
Kiroilen arkisessa puheessani ihan turhaan, mikä ei tietysti näin blogin kautta teille mitenkään välity. Tottakai hillitsen itseni tilanteissa, joissa sitä vaaditaan, mutta esimerkiksi lähimpien ystävieni seurassa puheestani puuttuu suodatin kokonaan! 😀

En ymmärrä, miten niin monien mielestä asioiden hoitaminen puhelimessa on jotenkin ahdistavaa. Haluan aina mieluummin soittaa, kuin laittaa sähköpostia tai käyttää sähköistä ajanvarausta.

En keksi montaa hirveämpää asiaa maailmassa, kuin opiskelijaristeilyt. #neveragain

Keräilin pienenä leijonia. Huoneeni nurkassa oleva pieni pöytä täyttyi pienistä pehmoleluversioista ja muovileijonista, kun taas seinälläni olevalle hyllylle pääsivät kaikki kookkaimmat kaverit. Osasin myös piirtää leijonan varmaan kymmenellä eri tavalla 😀

Mulle on aikanaan tehty oikomishoitoja seitsemän vuotta. Oli rautaa siellä sun täällä, mutta nyt saan olla kiitollinen suorasta hammasrivistöstäni.

Olen niin hulluna kissoihin, että olen muutamaankin otteeseen jopa pysäyttänyt auton tien viereen söpön kisun nähdessäni ja mennyt silittämään, hehh

Tykkään ihan sairaasti Popedan musiikista, joka siis poikkeaa erittäinkin paljon omasta musiikkimaustani yleensä. Kakskytä centtiä ja Tahdotko mut tosiaan, ihan huikeita biisejä!! Varsinkin kesäiltoina tämän yhtyeen biisit kolahtavat erityisen kovaa, ja Popedan keikka olikin ehdoton suosikkini viime kesän juhannusfestareilla.

Olen juossut kaksi puolimaratonia. 


 

Yksi lempitavoistani rentoutua on kierrellä vaatekauppoja rauhallisena arkiaamuna ihan yksinäni. Vaikken olisi edes aikeissa ostaa mitään, on ihana kierrellä tyhjissä kaupoissa ja hypistellä vaatteita.

Olen jo ainakin vuoden maksanut Netflixistä ihan turhaan, koska en ikinä katso sieltä mitään. En vaan ole saanut aikaiseksi lopettaa tilausta. 

Jos en jaksa kirjoittaa jotakin juttua muistiin, tai asia tulee mieleen esimerkiksi autoa ajaessani, lähetän jutun itselleni WhatsApin ääniviestinä…:D

Mua kutsutaan todella usein Suveksi. Tämä alkoi yläasteella, kun meidän porukassa kaikkien nimet piti jotenkin soveltua yhteen ja ilmeisesti loppua e-kirjaimeen. Nykyään jopa äitini käyttää tätä nimitystä, ja entisessä työpaikassakin mut tunnettiin ennemmin Suvena kuin Suvina.

POSTCARDS FROM PARIS


Pariisin kauniita rakennuksia olisin mielelläni jäänyt ihailemaan pidemmäksikin aikaa, niin upeita!


Ihana matkaseuralaiseni maailman söpöimmässä takissaan 


Meidän hotelli oli ihan kävelymatkan päässä Eiffeliltä, ja otettiinkin tästä kaikki ilo irti ja käytiin ihastelemassa tornia noiden parin päivän aikana kolme kertaa!  

 
Ruokailujen suhteen noudatettiin ”Mennään seuraavaan vastaantulevaan raflaan” -periaatetta, eikä tosiaan oltu selvitelty mitään etukäteen. Viimeisinkin ravintola valittiin ulkona olevien ihanien jouluvalojen perusteella, ja joka kerta onnistuttiin tekemään hyvä valinta!


Shoppailua Rue de Rivolilla. Onnistuin jopa löytämään jo ensimmäiset joululahjat!


Yksiä parhaista jutuista Pariisin kaduilla ovat nämä pienet ja söpöt kahvilat. Odotan jo seuraavaa visiittiä tuonne kevätaikaan, kun voi kahvitella ulkona 


Oli ihana huomata, että vaikka olikin jo marraskuun loppu, niin puissa oli vielä paikoitellen lehtiä, eikä Suomen loskasta ollut tietoakaan.


Louvren alue oli sairaan nätti illan hämärtyessä 


Kokonaisuudessaan reissu oli kyllä ihan mahtava, ja ihanat muistot taskussa oli kiva palata kotiin  Tämä oli toinen kertani Pariisissa, ja jo vuosia sitten syntynyt fiilis siitä, että juuri tuonne haluan vielä lähteä vaihtoon, vahvistui entisestään! 

LIFE UPDATE / TERKUT PARIISISTA!


Heippa tyypit, tuntuupa kivalta olla taas postailemassa! Koko syksy on oikeastaan hurahtanut ohi ihan silmänräpäyksessä ja syvän blogihiljaisuuden vallitessa, joten nyt voisi olla pienen päivityksen paikka. Miten mun syksy on sujunut, mitä mulle kuuluu nykyään, ja mitä ylipäänsä touhuilen elämässäni tällä hetkellä?

Aloitin siis tänä syksynä opinnot ammattikorkeakoulussa International Business -linjalla, ja suureksi onnekseni olen viihtynyt uudessa koulussa erittäin hyvin. Viime syksyn kauhutarinan (linkki postaukseen) jälkeen tuntuu erittäin hyvältä huomata opiskelevansa vihdoin alaa, joka vastaa tulevaisuudenhaaveitani ja todella kiinnostaa minua. Opiskelu englanniksi on ollut yllättävän helppoa, ja kansainvälinen ryhmämme on täynnä ihan huipputyyppejä! En rehellisesti sanoen olisi juuri nyt missään muussa koulussa mieluummin. 

Opintojeni ohella olen myös jatkanut työskentelyä vaatemyyjänä, ja vaikka pidänkin työstäni ihan älyttömästi, on koulun ja työn yhdistäminen välillä melko raskasta. Näiden lisäksi kun haluaisi vielä ihan kamalasti löytää aikaa bloggaamiselle (joka on itseasiassa paljon aikaavievämpää hommaa, kuin miltä ulospäin saattaa näyttää), niin menee yhtälö aika mahdottomaksi. Intoa ja ideoita blogin varalle olisi kuitenkin kasapäin, ja jatkossa yritänkin ehdottomasti raivata kalenterin sivuilta enemmän tilaa tälle rakkaalle harrastukselleni.

Maanantaina palailin aivan ihanalta viikonloppuvisiitiltä Pariisista, ja täytyy sanoa, että oli kyllä ihan huikea reissu! Sekin varmasti kertoo jo jotain, että viimeisenä iltana hotellilla päädyin googlettamaan ”vuokra-asunnot Pariisi”, heh. Tämän pienen irtioton jälkeen jaksaakin sitten vetäistä kunnon loppurutistuksen koulussa ja töissä ennen joulun hengähdystä. Reissusta luvassa vielä rutkasti materiaalia tänne blogiin, olkaahan kuulolla!

MIKSI ?!

Tein pari vuotta sitten vanhan blogini aikoina postauksen, jossa ihmettelin asioita aina vessapaperirullien luotettavuudesta margariinin lempinimiin, ja se nousi yhdeksi blogihistoriani luetuimmista postauksista. Päätinkin nyt toteuttaa samanlaisen postauksen uudelleen, ihmettelyn aiheet kun eivät maailmasta lopu, ainakaan minun elämässäni! 😀

Miksi löysin tämän kuvissa näkyvän täydellisen kesämekon ja myös toisen ihanan yksilön vasta, kun kesä oli jo loppu?


Miksi en saanut sanottua jehovantodistajille ei, ja lopulta päädyin katsomaan tabletilta viiden minuutin videota Jeesuksesta yöshortseissani rappukäytävässä?

Miksi väsymys tuntuu aina välillä jaloissa kamalana särkynä?


Miksi tajusin vasta muutaman vuoden ranskaa opiskeltuani, että ”Bonjour” todella tulee sanoista hyvä ja päivä?

Miksi osaan edelleen Winx clubin tunnusmusiikin ulkoa?

Miksi filosofia oli lukiossa kaikkien mielestä niin tylsää ja vastenmielistä? Itse tykkäsin siitä ihan oikeasti.

Miksi Tampereella ei ole Zaraa?

Miksi hirveä väsymys iskee aina seitsemän tai kahdeksan aikaan, mutta pari tuntia myöhemmin, kun oikeasti voisi mennä nukkumaan, ei yhtäkkiä väsytä enää ollenkaan?

Miksi viininpunainen tulee hittiväriksi joka ikinen syksy? (Miksi myös ostan viininpunaisia vaatteita joka syksy, vaikka vakuutan itselleni ja muille olevani jo täysin kyllästynyt…)

Miksi ihmiset juoksevat juoksumatolla, vaikka saman voisi tehdä raittiissa ulkoilmassa ja katsella maisemia salin seinän tuijottelun sijaan?
Miksi en uskalla mennä kulmien kestopigmentointiin, vaikka olen haaveillut siitä jo monta kuukautta?


Miksi yksin vaateliikkeissä kiertely on niin rentouttavaa? Vaikka en olisi edes ostamassa mitään, on ihana hypistellä vaatteita ja keräillä ideoita omaan pukeutumiseen.

Miksi aina ponttonista puhuessani joudun miettimään, oliko se tamponi vai ponttoni?

Miksi myös aina sen sanottuani jään miettimään, sanoinko sittenkään oikein?

Miksi jouduin juuri äsken tarkistamaan kummankin sanan kirjoitusasun googlesta…?

Miksi sisustuslehtien tekstit ovat aina niin naurettavan huonoja ja kliseisiä? Tyydyn nykyään vaan katselemaan kuvat läpi, ja hyvää viihdettä kaivatessani perehdyn paremmin myös teksteihin 😀


Miksi en pienenä meinannut millään oppia sanomaan resepti-sanaa, vaan sanoin aina repetsi?

Miksi asuntoni ikkunoiden edessä pitää olla niin paljon isoja puita, ettei valo pääse oikeastaan koskaan kunnolla sisään?

Miksi en käytä punaista huulipunaa useammin? Nyt seuraa kunnon ryhtiliike asian suhteen!


Miksi tekstin lukeminen konkreettisesti paperilta on niin paljon miellyttävämpää kuin tietokoneen ruudulta? Vaikka rakastankin lukea blogeja, on lehtien selailussa ihan oma hohtonsa, ja myös koulukirjoissa valitsen ehdottomasti perinteisen paperiversion e-kirjan sijaan.

Miksi päätin pari vuotta sitten, etten missään nimessä ole festari-ihminen? En tiedä, mihin tämä väite perustui, sillä onhan festareilla ihan hemmetin hauskaa!


Miksi päädymme ystäväni kanssa lähes aina kahville ABC:lle rekkakuskien ja mopopoikien keskelle? 😀

Miksi kirjoitan aina puhelimeni muistiinpanot täyteen asiota, ja lopulta unohdan ne?

Miksi käytän edelleen yläasteella ostamaani suoristusrautaa, joka on reunoilta täysin värinsä menettänyt ja käytön jälkeen hiukseni haisevat koko päivän palaneelta…?

Miksi kaikki rahapelit ovat niin ärsyttäviä? En koskaan lottoa tai osta arpoja, enkä varsinkaan laittaisi rahojani pelikoneeseen.

Miksi Lidlin sydämenmuotoiset kauraleivät ovat niin hyviä? Väittäisin, etten ole koko elämässäni syönyt niin hyvää leipää. (Ja paahdettuna tietenkin.)



Ja hei, tänään on viimeinen päivä hyödyntää koodia SUVI25 Deseniolle ja saada alennusta julisteista! (Postaukseen pääset tästä.)

JULISTEILLA PIRISTYSTÄ SISUSTUKSEEN (+ALEKOODI!)

Yhdeltäkään vähänkään sisustamisesta kiinnostuneelta ei varmaankaan ole jäänyt huomaamatta Desenion verkkokauppa, todellinen julisteiden mekka. Hinta-laatusuhde on hyvä, toimitus nopea ja laajasta sekä jatkuvasti päivittyvästä valikoimasta löytyy jokaiselle jotain.

Olin jo pitkään ihastellut Desenion tuotteita, ja näitä tauluja tilatessa meinasi iskeä ihan todellinen valinnanvaikeus. Lopulta klikkasin ostoskoriini aivan ihanan kaktustaulun (kukaan minut tunteva ei varmaankaan yllättynyt tästä) ja sen pariksi osuvan tekstin, jonka ajatus jokaisen tulisi pitää mielessä omassa tekemisessään.

”Why fit in when you were born to stand out?”

Ja nyt se paras osuus! Jos olet esimerkiksi juuri muuttanut opiskelemaan uuteen kaupunkiin, ja asuntosi ammottaa vielä tyhjyyttään, tai muuten vaan kaipaat piristystä kotisi sisustukseen, on sullakin nyt mahdollisuus tilata itsellesi julisteita tuntuvalla alennuksella. Koodilla SUVI25 saat 25 prosenttia alennusta kaikista julisteista (ei koske handpicked -merkittyjä tuotteita). Koodi on voimassa torstaihin eli vain kolme päivää, joten be quick!



*Postaus toteutettu yhteistyössä Desenion kanssa 

MUISTUTUKSIA MAANANTAIHIN

Bongasin ihanan Liisan blogista hauskan haasteen, jossa jatketaan lauseita annetuista verbeistä ja muodostetaan ohjeita kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parantamiseksi. Päätin heti tarttua haasteeseen itsekin, ja mikä olisikaan parempi hetki muistutella vähän elämän tärkeistä jutuista ja jakaa kaivattua intoa uuteen viikkoon, kuin maanantaiaamu!


Kirjoita asiat ylös, jotta vältyt turhalta stressiltä. On helpompi ottaa kiireenkin keskellä iisisti, kun tietää kaikkien muistettavien asioiden olevan ylhäällä To do -listassa. Sieltä niitä voi ruksailla pikkuhiljaa yli, eikä tarvitse yrittää pitää koko pakkaa kasassa pelkästään oman pään sisällä. 

Mene jatkuvasti eteenpäin. Uskalla päästää irti vanhasta ja luoda tilalle uutta.

Nauti ”itsestäänselvyyksistä”. Aamulla omassa sängyssä heräämisestä, aamukahvista, läheisistä ympärillä, valtavasta etuoikeudesta asua Suomessa, puhtaasta vedestä ja syksyn pimenevistä illoista. Kiitollisuus on yksi tärkeimmistä avaimista onneen. 

Näe lähelle. Tämä menee samaan kategoriaan äskeisen kohdan kanssa. Jokapäiväisille arjen asioille ja esimerkiksi omalle asuinympäristölleen sokaistuu helposti. Vaikka tuntuisi, että ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolen, muutto toiseen kaupunkiin ei automaattisesti ratkaise ongelmiasi tai tee arjestasi juhlaa. 

Luo itsellesi elämä, josta et tarvitse lomaa. Tee arjesta mielekästä. 

Katso aina välillä taaksesi vain nähdäksesi, kuinka pitkälle olet jo tullut. Tuntuu sairaan hienolta tajuta saavuttaneensa juuri ne asiat, joista muutama vuosi sitten osasi vain haaveilla. Motivaatio myös uusien, tämänhetkisten unelmien tavoitteluun kasvaa huimasti, kun huomaa, etteivät aiemmatkaan kaukaisilta tuntuneet jutut lopulta olleetkaan ollenkaan niin mahdottomia toteuttaa.  

Syö hyvää ruokaa. Tämä saattaa kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta nykyään tulee valitettavan usein vastaan tapauksia, joissa elämäntapamuutoksen tai painonpudotuksen toivossa vedetään väkisin puuroa naamaan edes tykkäämättä siitä. Näin erehdytään luulemaan, että terveellinen ruoka olisi automaattisesti pahaa. Jos puuro ei maistu, on runsaasti muitakin vaihtoehtoja, ja myös terveellinen ruoka voi olla älyttömän hyvää. Et varmasti saa terveellisesti syömisestä itsellesi elämäntapaa, jos jokainen ateria tuntuu taistelulta.

Anna itsellesi armoa. Älä suorita jokaista arkipäivää ja osaa myös rentoutua. 

Löydä oma juttusi. Niin pukeutumisessa, opinnoissa kuin uravalinnoissakin. Tunnista omat intohimosi ja mielenkiinnonkohteesi ja mene niitä kohti välittämättä liikaa muiden mielipiteistä.

Halua vain parasta itsellesi. Älä jää roikkumaan ihmisiin, jotka eivät kohtele sinua ansaitsemallasi tavalla, ja jotka aiheuttavat sinulle enemmän stressiä ja pahaa mieltä, kuin hyvää oloa. Pätee sekä ystävyydessä että parisuhteessa.

Tee tästä viikosta mahtava! Energistä maanantaita kaikille! 

TÄÄ KESÄ


Sieltä se syksy taas tuli. Tai ainakin itse koen sen alkaneeksi nyt, kun venetsialaiset on vietetty ja huomenna on aika suunnata koulunpenkille. Kesä alkaa olla paketissa, vaikka säiden puolesta välillä tuntuikin, ettei se koskaan ehtinyt kunnolla alkaakaan. 

Tänä kesänä olen tehnyt paljon töitä niin rakkaaksi muodostuneessa duunipaikassani, treenaillut ulkona, sisustanut kotini vihdoin valmiiksi (sisustusjuttuja luvassa lähipäivinä) ja nauttinut kesäilloista terassilla perheen kanssa grillaillen. Tulen muistamaan menneen kesän myös onnistuneista juhannusfestareista, ihanasta päivästä Naantalissa parhaiden ystävieni kanssa ja siitä, kuinka ylpeä olinkaan heistä, kun molemmat pääsivät haluamiinsa kouluihin ja muuttamaan omilleen. Ennen kaikkea nämä viimeiset kuukaudet jäävät kuitenkin mieleeni kesänä, joka muutti paljon sekä elämässäni että itsessäni. Lyhyessäkin ajassa ehtii tapahtua paljon, ja vaikkei se heti ulospäin näkyisikään, on pääni sisällä pyörinyt melkoinen hullunmylly viimeisten viikkojen aikana. Olen ehtinyt tuntea kaikkea pettymyksestä ja ikävästä aina suunnattomaan helpotukseen ja onnentunteeseen sekä intoon kaikesta tulevasta. Ei ainakaan tylsäksi ole elämä viimeaikoina käynyt. 


Olen myös jälleen saanut huomata, ettei kaikki aina mene kuten oli alunperin suunnitellut, ja ettei se ole välttämättä ollenkaan huono juttu. Usein ne kaikkein yllättävimmät tilanteet, tapahtumat ja ihmiset tuovatkin lopulta mukanaan jotain paljon parempaa, ja se on tällaiselle ikuiselle suunnittelijalle ja tarkkojen aikataulujen noudattajalle välillä ihan hyvä herätys. Ja niin kliseistä kuin se onkin, kaikella on tarkoituksensa. Sillä tällä hetkellä, juuri tässä, voin sanoa olevani onnellisempi kuin pitkään aikaan.


Nyt on taas hyvä palailla blogin pariin. Aiemmin en ole rehellisesti sanoen ehtinyt uhrata kovinkaan montaa ajatusta koko asialle. Tästä alkaa taas elämä. Tai siis jatkuu. Se sama, mutta kuitenkin eri.

11 x TÄTÄ ET TIENNYT MINUSTA

Olen hulluna kaktuksiin. Minulla on täällä tällä hetkellä neljä ihanaa pienokaista, joilla kaikilla on tietysti nimet, ja joille oikeasti välillä juttelen kuin vauvoille. Kaupoissa katseeni kiinnittyy kaikkeen kaktus-teemaiseen aina kynttilöistä t-paitoihin, ja eilen saapuneesta paketista paljastui tilaamani kaktusaiheinen taulu.

En ole koskaan poistunut Euroopasta.

Merkkaan kaikki menoni perinteiseen paperikalenteriin, enkä voisi kuvitella eläväni ilman sitä.

Osaan melkein kaikki Pikku G:n biisit ulkoa ja kuuntelen niitä lähes poikkeuksetta autoa ajaessani.

Todistukseni keskiarvo yläasteella oli parhaimmillaan 9,8.

Salainen taitoni on pudottaa, rikkoa ja sotkea asioita. Saatan tiputtaa voiveitsen lattialle kolme kertaa peräkkäin, lentää naamalleni kotini rappusissa, ja mitä todennäköisimmin onnistun sotkemaan valkoiset vaatteeni päivän aikana.

Olen jo pitkään haaveillut osaavani viittomakieltä.

En pidä juuri mistään sarjoista tai varsinkaan elokuvista. Olen nähnyt elämäni aikana ehkä viisi leffaa, joista oikeasti tykkään. Orange is the new black ja muut kaikkien hehkuttamat sarjasuosikit eivät todellakaan miellytä, ja nykyään en mielellään edes ryhdy katsomaan leffaa, koska tiedän kuitenkin pettyväni.

Viihdyn omassa seurassani paremmin kuin hyvin, ja asun mielelläni yksin.


Olen pelannut lentopalloa kymmenen vuotta.

KAIKKI IRTI KESÄSTÄ

Kesän ehdottomasti parhaisiin paloihin kuuluvat päivät, jolloin tehdään kaverin kanssa minireissu toiseen kaupunkiin, haahuillaan päämäärättömästi ympäriinsä, käydään jossain välissä vetämässä ruokaöverit sushibuffassa, hullaannutaan sisustusliikkeiden alennusmyynneistä ja illalla suunnataan vielä rannalle, kun auringonvaloa riittää edelleen. Aika hujahtaa ohitse ihan huomaamatta, ja illalla suihkussa päivän pölyjä pois pestessä olo on väsynyt, mutta onnellinen. Viime sunnuntai oli juuri sellainen. 

Vielä pari viikkoa sitten minusta tuntui, etten ehdi tehdä tänä kesänä oikein mitään. Olen aina töissä, aika loppuu kesken ja kaikki kivat kesäaktiviteetit jäävät kokematta ja suunnitelmat toteuttamatta. Mutta eihän se niin mene. Se on ihan itsestä kiinni, miten päivänsä ja viikkonsa rakentaa. Tilanne täytyy itse ottaa haltuun ja ruveta vaan tekemään. Pyytää pari päivää vapaata, sumplia aikataulut yhteen ystävien kanssa ja pistää töpinäksi. Iltavuoronkin jälkeen voi hyvällä säällä vielä mennä ulos istuskelemaan ja vaihtamaan kaverin kanssa kuulumiset ilta-auringon lämmittäessä. Pitää oppia vastaamaan hauskoihin ehdotuksiin myöntävästi aina kun mahdollista, vaikka vähän väsyttäisikin. Valo ja lämpö pitävät kyllä energiatasoista huolen. 


Täytyy myös vihdoin hyväksyä se, ettei kesä tarkoita enää samaa kuin lapsena. Loma tuntui loputtoman pitkältä ja kaikki päivät olivat täynnä kivaa tekemistä uimarannalla hengailusta pihaleikkeihin. Aikuisiällä kesä ei ole pelkkää huoletonta yolottelua, ja velvollisuudet pitää joka tapauksessa hoitaa, vuodenajasta riippumatta. Siksi onkin tärkeää tehdä itselleen mieluista työtä ja osata myös nauttia niistä pienemmistäkin kesäjutuista. Kun elämän suurimmat palikat ovat kohdillaan, on hetkessä eläminen ja siitä nauttiminen paljon helpompaa, eikä huominen työpäivä tunnu ahdistuksena takaraivossa. Hikisen juoksulenkin jälkeen järveen pulahtaminen, aamukahvit parvekkeella, mansikat, mökkeily, rantakalliolla hengailu hyvän ystävän ja herkullisten eväiden kanssa, päiväreissut ja roadtripit, itse poimitut kukkakimput, grillailu, festarit, keikat ja muut tapahtumat. Ne tekevät kesästä kesän. Riippumatta siitä, tekeekö välissä myös vähän töitä.


Parin viikon päässä häämöttää roadtrip kahden jo lapsuudesta tutun ystäväni kanssa, ja huomiselle on sovittu treffit rantakalliolle. Lisäksi tein itselleni lupauksen treenata entistä enemmän ulkona. Vielä on kesää jäljellä. Onneksi.

10 x ONNI


 Ihana työ. Aina välillä sitä pysähtyy miettimään, miten siistiä onkaan, kun on jo tämän ikäisenä löytänyt työn, josta nauttii niin paljon. Töihin on aina kiva mennä, haasteita ja tekemistä riittää, eikä kelloa tarvitse todellakaan vilkuilla työvuoron päättymisen toivossa.

  Sen lisäksi että itse sain opiskelupaikan, pääsevät myös kaksi parasta ystävääni aloittamaan korkeakouluopintonsa syksyllä ja muuttamaan omilleen. Olen niin ylpeä ja onnellinen heidän puolestaan!

 Viikonlopun mittaisen roadtripin suunnittelu

❤ Lokakuulle varatut liput Pikku G:n keikalle 

❤ Grilliruoka terassilla

Ulkona treenaaminen. Lenkkeily, kuntopiiri nurmikolla ja hikisenä viileään järviveteen pulahtaminen. Parasta!

❤  Luonnonkukista itse poimitut kimput

❤ Onnistuneet kuvat ja Lightroom, joka oli kyllä paras ostos vähään aikaan. On myös ihanaa, kun kuvaustreffit voi sopia vaikka vasta myöhäiseen iltaan, koska valoa riittää tähän aikaan vuodesta ihan loputtomiin.

❤ Mansikat

❤ Uudet hankinnat kotiin ja rakas asuntoni, jossa olen viihtynyt paremmin kuin hyvin jo yli neljä vuotta.