VAIHTELEVILLA FIILIKSILLÄ VAIHTOON

Vaihtoon lähdöstä - Suvi Myllymäki blogi

 

Mistä kaikki alkoi?

Vaihtoon lähteminen korkeakouluopinnoista on ollut mulle itsestäänselvyys oikeastaan aina. Vaikka lukiossa en ikimaailmassa olisi ollut valmis jättämään Suomea, perhettä ja kavereita taakseni ja lähtemään vuodeksi asumaan vieraaseen kulttuuriin ja perheeseen muiden valvovan silmän alle, on asia erikseen lähteä vaihtoon näin aikuisiällä. Ensimmäiset suunnitelmat vaihtoon lähdöstä syntyivät jo silloin, kun lukion jälkeen lähdin yliopistoon lukemaan ranskaa. Kielioppisääntöjä pystyi hiomaan loputtomiin täällä Suomessa koulunpenkillä, mutta saadakseen vieraasta kielestä rutiinin ja kehittyäkseen puhumisessa, oli päästävä viettämään pidempi ajanjakso ranskankielisessä maassa. Vaikka opintoni Tampereella loppuivat lyhyeen, kun tajusin intressieni olevan jossain ihan muualla, ajatus vaihtoon lähdöstä seurasi kuitenkin mukana. Kielet ja kansainvälisyys kiinnostivat edelleen, ja aloitin International Business -linjalla ammattikorkeassa.

 

Vaihto-opiskelu Ranskassa - Suvi Myllymäki

 

Kohdemaan valinta — vaihtoehtojen pyörittelyä

Kun vaihtoasioiden miettiminen tuli ajankohtaiseksi, Ranska ei enää ollutkaan ainut potentiaalinen vaihtomaa – sen rinnalle nousi pikkuhiljaa myös Espanja. Tätäkin kieltä olin opiskellut jo yläasteella ja lukiossa, kirjoittanut sen ylppäreissä sekä jatkanut opintoja vielä AMK:ssa. Myös ruotsin opiskelu alkoi viime vuoden syksyllä kiinnostella aiempaa enemmän, ja hetken ehdin jo miettiä, että lähtisinkin Ruotsiin kehittämään kielitaitoani. Selvää oli kuitenkin se, että englanninkieliseen maahan en missään nimessä halunnut, sillä opiskelen englanniksi jo täällä Suomessa. Halusin oppia uuden kielen ja saada kunnolla haastetta. 

Vaihtoehtojen pyörittelyn jälkeen päädyin kuitenkin taas takaisin kehän alkupisteelle. Vaikka kaikki vaihtoehdot vaikuttivat kiinnostavilta, olisi tuntunut jotenkin väärältä olla lähtemättä Ranskaan. Siellä asuminen oli kuitenkin ollut haaveissani jo vuosien ajan, eikä mikään muu kieli ole koskaan herättänyt mussa vastaavanlaisia fiiliksiä.

 

Vaihto-opiskelu Ranskassa kokemuksia

 

Unelmieni Pariisi vai jotain ihan muuta?

Kun kohdemaa oli selvillä, päätökset jatkuivat edelleen. Nyt täytyi valita, mihin kaupunkiin haluaisin ensisijaisesti lähteä. Olin alun perin suunnitellut hakevani Pariisiin, sillä rakastan kyseistä kaupunkia yli kaiken. Siellä mut valtaa outo tunne, jota en ole kokenut missään muualla matkustaessani – tunne siitä, kuin olisin kotona.

Pariisia varjostaneet levottomuudet alkoivat kuitenkin vaivata mieltäni, kun päätöksenteon aika koitti. Alkoi tuntua siltä, että oikea aika lähteä tähän maailman kauneimpaan kaupunkiin ei ollut juuri nyt. Mulla on koko elämä aikaa lähteä halutessani Pariisiin vielä myöhemmin, ja tavallaan haluan myös säilyttää mielessäni sen idyllisen kuvan Pariisista hurmaavana viikonloppulomakohteena. Tavallisen arjen eläminen siellä varmasti muuttaisi tätä mielikuvaa, vaikka Pariisia edelleen rakastaisinkin.

Uskon, että kaikella on tarkoituksensa, ja tämä on varmasti juuri oikea ratkaisu minulle. Vaihtokohteekseni valikoitui lopulta Lyon, metropolialueeltaan Ranskan toiseksi suurin kaupunki itäisessä Ranskassa. Itseasiassa elämäni ensimmäinen ulkomaanmatkani kohdistui aikanaan juuri Lyoniin. Osallistuin lukiossa vaihtoprojektiin, jossa koulustamme lähti ryhmä opiskelijoita asumaan viikoksi Lyonilaisiin perheisiin, ja vastaavasti ryhmä ranskalaisia tuli käymään luonamme Suomessa. Koska tuolloin keskityimme lähinnä pitämään hauskaa kaveriporukalla, jäi kuva kaupungista vähän etäiseksi, ja kuudessa vuodessa ovat ne vähäisetkin muistikuvat ehtineet haalistua. Nyt onkin ihana palata sinne näkemään kaikki uusin silmin. Jännityksellä odotan, kuinka paljon tuttuja paikkoja Lyonista muistuukaan lopulta mieleen. 

Vaihto-opiskelu Ranskassa

 

Ristiriitaisia tuntemuksia

Vaikka vaihtoon lähteminen on ollut mulle pitkään itsestäänselvyys, en ole missään vaiheessa ollut se tyyppi, joka laskee siihen innoissaan päiviä. Vaihto on oikeastaan ollut mulle melko neutraali asia – elämänvaihe, joka nyt sattuu odottelemaan siellä jossain kolmannen opiskeluvuoden syksyssä. Kuitenkaan en ole kertaakaan harkinnut jättäväni tätä mahdollisuutta käyttämättä. En ole koskaan aiemmin asunut ulkomailla, ja nyt mulle annetaan tarjottimella mahdollisuus kokea se. Koulun puolesta autetaan järjestelemään käytännön asioita ja pidetään huoli siitä, että kaikki hoituu kuten pitää. Mulla ei myöskään ole vielä esimerkiksi omaa perhettä tai vakituista duunipaikkaa – ei mitään, mikä mua pidättelisi.

Vaihtoprosessi on kuitenkin rehellisesti sanoen myös stressannut ja toisinaan tuntunut jopa rasittavalta riippakiveltä. Alkuvuonna vaihtohakemuksen lähettäminen stressasi, sen jälkeen panikoin hyväksytäänkö mut haluamaani kouluun, seuraavaksi piti sovittaa kurssit yhteen oman opintosuunnitelmani kanssa, ja viimeisenä kaikkein suurin ahdistuksen aiheuttaja: asunnon etsintä. Kuinka vaikeaa onkaan etsiä kämppää kaupungista, jonka alueet ovat täysin vieraita. Halusin asunnon hyvältä sijainnilta kouluuni nähden, jotta kulkeminen ei menisi liian vaivalloiseksi. Tietysti olin tarkka myös siitä, että asuinalueeni olisi riittävän turvallinen. Prosessi vaati lukuisten eri nettisivujen ja Facebook-ryhmien selaamista, sähköpostien lähettelyä, odottelua, kavereiden konsultointia, vähän lisää odottelua, useita pettymyksiä sekä todella ahkeraa Google Mapsin käyttöä. No, ainakin Lyonin kartta on piirtynyt verkkokalvoilleni varmaan ikuisiksi ajoiksi.

Myös lentojen kanssa riitti säätämistä, sillä mikään lentoyhtiö ei lennä täältä suoraan Lyoniin, ja hinnatkin olivat pilvissä. Kaiken tämän lisäksi pitää tietysti hoitaa vakuutusasiat sekä puhelinliittymä kuntoon, järjestellä asiat nykyisen asuntoni kanssa, tilailla sairaanhoitokorttia, kielitodistusta sekä yhtä sun toista dokumenttia. Tekemistä on todellakin riittänyt. Ei käy kateeksi heitä, jotka lähtevät vaihtoon Euroopan ulkopuolelle, ja hommaa on vielä moninkertaisesti enemmän…

Vaihto-opiskelusta Ranskassa - blogi

Kuvat: Anette

 

Koko tämä vaihtoprosessi on osaltaan vähän ärsyttänyt myös siksi, etten olisi millään malttanut lähteä juuri nyt. Mulla on niin paljon kivoja suunnitelmia, joita haluaisin täällä Suomessa päästä toteuttamaan: täysin uusi ala, jota lähteä opiskelemaan, kiinnostavia työkuvioita joihin houkuttelisi jo päästä käsiksi, muuttohaaveita… Tuntuu, että niin moni kiva asia lykkääntyy tai jää jotenkin kesken tämän vaihdon myötä. Olen myös murehtinut ihan hassuja pieniä asioita, kuten löydänkö kivan kuntosalin, jossa treenimotivaatio pysyy yllä. 😀 Kun oma elämä ja arki tuntuu niin hyvältä täällä Suomessa, on vaikeaa päästää siitä hetkeksi irti. Koomisinta tässä on se, etten ole hetkeäkään murehtinut niitä varmasti yleisimpiä juttuja, kuten vieraan kielen puhumista, uusiin ihmisiin tutustumista tai kavereiden löytämistä. Nuo asiat hoituvat kyllä omalla painollaan. 

 

Fiilikset juuri nyt

Lähtöön on tänään 20 päivää, ja just nyt fiilikset koko hommasta ovat paremmat kuin koskaan aiemmin. Kämppäasiaan saatiin vihdoin selvyys, ja jos kaikki sujuu kuten suunniteltu, tämä asunto on parempi kuin osasin edes kuvitella! Olen myös havahtunut siihen, että kaikkia ihania suunnitelmia ehtii kyllä toteuttaa taas Suomeen palattuani – hakea kouluun ja tarttua uusiin työmahdollisuuksiin. Onpa ainakin jotain, mitä odottaa myös kotiinpaluussa! Neljä kuukautta on lopulta ihan todella lyhyt aika, ehkä jopa pelottavankin lyhyt, ja hurahtaa ohi hetkessä. On myös tavallaan huojentava ajatus, että kaikki elämässäni pysähtyy hetkeksi. Työt, opiskelut, kaverit – kaikki jää tänne, ja elämä alkaa ihan nollista. Muutaman kuukauden ajan saan keskittyä nauttimaan hetkestä, uusista tuttavuuksista ja kulttuurista. Opetella rauhassa puhumaan ranskaa, ja olla miettimättä mennyttä tai tulevaa.

 

Työt loppuivat tältä kesältä pari päivää sitten, ja nyt on edessä vielä kolmen viikon loma ennen lähtöä. Ihana päästä fiilistelemään Suomen kesää vielä viimeiset viikot ja viettämään aikaa rakkaimpien kanssa. Tiedän, etten tule katumaan vaihtoon lähtöä, ja jouluna kotiin palatessani arvostan taas Suomea ja suomalaisuutta entistä enemmän. Seikkailu odottaa, ja mä olen valmis. 

heinäkuu 1, 2019
marraskuu 5, 2019

RELATED POSTS

LEAVE A COMMENT